Ydinvoimasta ja vaihtoehdoista
Markus Jansson

 

 

Sisällys:

Esipuhe
Ydinvoima nykyaikana
Eri energiantuotantomuotojen vertailua
Ydinvoiman riskeistä
Työllisyys ja talous
Energiansäästöä?
Uraani ja uraanikaivokset
Käytetty polttoaine
Todelliset vaarat ovat muualla
Menetetyt päivät
Suhteellinen riski kuolla eri asioihin
Lasketaanpa hieman riskeistä
Miksi ydinvoimaa pelätään?
Ydinvoima merkitsee
Loppusanat
Lähteet


Esipuhe

Suomessa kulutettiin vuonna 2000 sähköä 79,1 terawattituntia. Ydinvoiman osuus tuotannosta oli 27 %, kivihiilen 10,5 %. Ulkomailta sähköä tuotiin 15 % kulutuksesta. Ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat sähkön tuonti sekä kivihiili. Mikäli Suomi aikoo täyttää Kioton sopimuksen velvoitteet, hiilen poltosta on luovuttava. Maakaasuun siirtyminen auttaa vain lyhytaikaisesti, entäpä kun hiilidioksidipäästöjä pitää entisestään laskea 10-20 vuoden kuluttua? Silloin kalliilla rakennetut upouudet maakaasuvoimalat ja putkistot joudutaan sulkemaan!

Ulkomailta tuotu sähkö on usein peräisin venäläisistä ydinvoimaloista tai kivihiilivoimaloista. Ydinvoiman lisäkapasiteetti tekee hiilen käytön kannattamattomaksi, eikä näin yhteiskunta joudu korvaamaan hiilivoimalaitosten alasajamisesta syntyviä kustannuksia. Jos hiili joudutaan kieltämään lailla, niin kustannus niiden sulkemisesta 20mrd.mk lankeaa veronmaksajille. Tuolla summalla esimerkiksi rahoitettaisiin 2/3 koko opetusministeriön toimialan vuotuisista menoista.

Lisäksi on syytä muistaa, että ydinvoimalan rakentaminen ei ole poissa uusiutuvien energialähteiden kehittämiseltä eikä käytöltä. Päinvastoin. Ydinvoima käytetään ns. perusvoimana, eli sillä tuotetaan suuri määrä sähköä tasaisesti ympäri vuoden ja vuorokauden. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä säätövoimana, eli tasoittamaan kulutushuippuja jne. tarvitaan joka tapauksessa jos säätövoimaksi ei haluta kivihiiltä! Itse asiassa, mikäli teollisuus saa lisää edullista ja vakaata energiaa, on todennäköistä että metsäteollisuuden toimintakyky paranee. Tästä seuraa, että paperin valmistuksessa hyödyttömäksi jäävän hakepuun käyttö energiantuotannossa lisääntyy! Uusiutuvat energianlähteet ovat aivan liian kalliita ja ympäristölle haitallisia käytettäväksi perusvoiman tuottamiseen Suomen olosuhteissa. Hakepuun laajamittainen käyttö merkitsisi metsien suurhakkuita sekä tuulivoiman massarakentaminen pilaisi Suomen saariston maiseman.

Itse asiassa sähkön kulutus kasvaa niin huimaa vauhtia, että pelkällä viidennellä ydinreaktorilla ei sitä kyetä tyydyttämään; uusiutuville energianlähteille sekä säästölle on joka tapauksessa markkinansa! Yhden ydinreaktorin rakentamisella saataisiin vasta tuonti venäläisistä ydinvoimaloista loppumaan! Jos hiilivoimaa halutaan ajaa alas, pitäisi rakentaa vielä toinen reaktori. Sittenkin pitäisi vielä jotenkin saada se sähkön kulutuksen kasvukin tyydytettyä omasta takaa! Uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima eivät ole toisiaan poissulkevia vaan nimenomaan toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja.

Nyt rakennettava ydinvoimala ei ole turvallisuusriski. On tärkeätä ymmärtää, että Tshernobyl-tyyppinen onnettomuus ei ole edes teoriassa mahdollinen nyt rakennettavan kaltaisissa laitoksissa. Voimalat ovat perusrakenteeltaan täysin erilaisia, sillä Tshernobylissä oli valittu useita hyvin erikoisia teknisiä ratkaisuja, joilla on pyritty tehostamaan voimalan käyttöä ydinaseplutoniumin valmistuksessa. Sähkö oli vain sivutuote. Tshernobylissä suurimman ongelman aiheutti palamaan syttynyt grafiitti, jota käytettiin hidasteena. Nimenomaan tämä tulipalo aiheutti säteilevien aineiden pääsyn ympäristöön. Suomalaisissa voimaloissa ja Suomeen suunnitelluissa voimaloissa käytetään vettä hidasteena. Lisäksi nyt suunnitelluissa ydinvoimaloissa on vielä nykyisinkin Suomessa käytössä oleviin voimaloihin nähden paremmat turvajärjestelyt. Ydinvoimalat ovat tarkimmin vartioituja laitoksia niin rauhan kuin kriisin aikanakin. Tuotantoa ei ole tarvinnut esim. Suomessa koskaan ajaa alas terroriuhan tai vastaavan vuoksi. Ydinreaktiota suojaa useita päällekkäisiä ja vahvoja suojakerroksia jotka pahimman katastrofin sattuessa estävät tai merkittävästi rajoittavat radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön. Ydinvoimaloita vastaan hyökkääminen on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa.

Ydinvoimalla voidaan tuottaa paitsi sähköä, niin myös lämpöä. Tämä parantaa entisestäänkin ydinvoiman kannattavuutta tehden siitä täysin ylivertaisen energiantuotantomuodon Suomen olosuhteissa. Esim. Loviisan ydinvoimalaa on suunniteltu käytettäväksi pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotantoon, mutta voimalan syrjäisestä sijainnista johtuen hanke ei ole osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Käytännössä olisi mahdollista rakentaa suurten ydinreaktoreiden sijaan useita pienempiä reaktoreita eri puolille Suomea tuottamaan sekä sähköä että lämpöä asutuskeskuksiin. Tämä olisi taloudellisesti sekä ympäristön kannalta erittäin suotava ratkaisu, mutta nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ilmeisesti sangen ongelmallinen. Pienillä ydinvoimaloilla voitaisiin korvata fossiilisten polttoaineiden, lähinnä kivihiilen sekä polttoöljyn käyttöä lämmön tuotannossa, sekä siten puhdistaa kaupunkien ilmaa. Mm. USA:ssa sekä Japanissa on suunnitteilla 100-300MW pienoisreaktoreita juuri tälläiseen käyttötarkoitukseen. Sarjatuotannolla niiden hinta on tuotettua sähkömäärää kohden vielä nykyisiäkin voimaloita edullisempi. Turvallisuuden ja käytännön kannalta ei ole ongelmia ja hanke olisi täysin toteuttamiskelpoinen, mikäli ydinvoimaa vastaan tunnetut perusteettomat pelot olisivat kansan ja päättäjien keskuudessa edes kohtuullisella tasolla. (takaisin alkuun)


Ydinvoima on nykyaikainen energiantuotantomuoto

Ydinvoiman vastustajien yksi sitkeimmistä harhaluuloista on, että ydinvoimaa ei enää rakenneta missään lisää ja olemassa oleviakin voimaloita pyritään sulkemaan. Vuonna 2000 uusia yksiköitä oli rakenteilla 31 ja suunnitteilla suunnilleen saman verran. Olemassa olevien reaktorien elinikää on voitu pidentää uusien turvallisuus jne. ratkaisujen avulla. Lisäksi reaktorien tehoja on voitu nostaa tekniikan kehittyessä. Ranska rakensi viimeksi ydinvoimalan vuonna 1998 sekä tämän jälkeen on Euroopassa otettu käyttöö Temelin ydinvoimala. Kiinassa, Japanissa, USA:ssa, Intiassa, Romaniassa, Argentiinassa, Etelä-Koreassa sekä Taiwanissa on joko suunnitteilla tai rakenteilla lisäydinvoimaa.

Lisäksi monissa Euroopan maissa on noussut viimeaikoina uudelleen pöydälle ajatus ydinvoiman lisärakentamisesta, mm. Britanniassa. Ruotsissa Barsebäckin ydinvoimalaan ollaan tekemässä sen historian suurinta remonttia koska ydinvoiman alasajoon ei uskota, vaan päinvastoin ollaan varmoja, että ydinvoimaa tarvitaan entistä enemmän jotta Kioton sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

Useat teollisuusmaat sekä nousevat talousmahdit ovat havainneet, että ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto suureen energiantuotantoon on ydinvoima. Ilman ydinvoimaa esimerkiksi Kiina tulisi hukkumaan saasteisiin muutamassa vuosikymmenessä elintason ja energiankulutuksen kasvaessa. Kiinalla on kaksi vaihtoehtoa: joko kieltää kansalaisiltaan länsimaiseen hyvinvointiin ja terveyteen pyrkiminen tai koettaa tyydyttää se. Kiina on valinnut jälkimmäisen tien ja monet muut maat seuraavat perässä. Onneksi ydinvoimaa on saatavilla, muuten elintason kasvu monissa maissa tapahtuisi lisäämällä kivihiilen polttoa. Lisäämällä ydinvoimaa Suomi ja muut länsimaat voivat näyttää esimerkkiä puhtaan ja turvallisen energiantuotannon saralla sekä kannustaa ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön.

Ydinvoima mahdollistaa useille maille entistä omavaraisemman sähköntuotannon. Riippuvuus pääosin arabimaiden tuottamista fossiilisista polttoaineista saadaan pienenemään siirtymällä käyttämään ydinvoimaa. Monella maalla on potentiaalia alkaa tarvittaessa vaikka itse valmistamaan tarvitsemansa ydinpolttoaine mikä entisestään parantaa omavaraisuutta. Tulevat öljykriisit ja muut energiasodat tekevät ydinvoimasta entistäkin houkuttelevamman vaihtoehdon, samalla vapaudutaan öljyntuottajamaiden "talutusnuorasta". Uraanipolttoaineitta on helppo varastoida hintapiikkien varalla joten uraanin hinnan käyttäminen painostuskeinona on erittäin huono. Toisin kuin esimerkiksi öljyn. (takaisin alkuun)


Vertaillaampa hieman eri energiantuotantomuotoja

Tuulivoima:
Ei tuota tarpeeksi, on kallista (mm. Tanskassa lopetettu useita suunniteltuja rakennuskohteita). Vaikka tuulivoima saakin merkittäviä tukia valtiolta ja voimayhtiöiltä, se ei siltikään ole mitenkään kilpailukykyistä. Tukea maksetaan Suomessa noin 30% investointituki sekä käyttöä tuetaan noin centillä per kWh valtion toimesta ja toisella centillä yhtiöiden itsensä toimesta. Hinta on tästäkin huolimatta noin kolminkertainen ydinsähköön verrattuna. Monissa maissa ainoa syy tuulivoiman massiiviseen tuotantoon ovat yhteiskunnan runsaat tuet sekä ostopakot. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimasähköä tuotetaan kasapäin, koska voimayhtiöiden on pakko ostaa kaikki tuotettu tuulivoimasähkö! Jokainen voi arvata millaisia summia veronmaksajien rahaa tämän kaltaisessa toiminnassa kuluu ja mitä seurauksia on markkinoiden tämän tasoisesta säätelystä ja vääristämisestä.

Akut joita mahdollisesti tarvitaan, voivat olla ongelmajätettä. Lapojen lämmittäminen talvella kuluttaa energiaa. Suuresta määrästä johtuen ympäristökatastrofi Suomen rannikko-alueille --> rannikko täynnä tuulimyllyjä. Lisäksi suuren määrän rakentaminen kuormittaa ympäristöä valmistuprosesseina, huoltona, jne. jne. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on yksi tuhannesosa. Huipunkäyttöaika Suomessa keskimäärin 1800h vuodessa, Porin parhaalla yksiköllä jopa 2500h, kun vuodessa on tunteja noin 8700 tms. Tuulivoima ei tuota sähköä alle 3m/s tuulella, eikä yli 20m/s myrskyllä.

Vesivoima:
Kohtuullisen halpa. Tuhoaa joen ja lähialueen ekosysteemin. Epävarma kuivuudesta ja jäätymisestä johtuen. Puoli Norjaa pimeni taannoin kun oikukas sää esti vesivoiman tuotannon. Mikäli puolet Suomesta pimenisi, olisivat taloudelliset seuraukset miljardeja euroja päivässä. Vaarana patojen murtuminen ja siitä seuraavat hukkumiset ja omaisuustuhot. Ei voida lisätä merkittävästi enää koska sopivia paikkoja ei Suomessa enää ole, lisäksi luonnonkoskien patoaminen on eettisesti arveluttavaa. Säätövoimaksi hyvä vaihtoehto sekä jossain määrin myös perusvoiman tuottamiseen.

Aurinkoenergia:
Suomen leveysasteilla ja ilmastossa lähinnä vitsi. Kallista, epävarmaa, lisäksi aurinkopaneelit ja akut voivat olla ongelmajätettä. Pientaloissa sekä syrjäseuduilla mahdollisesti tulevaisuudessa käyttökelpoinen lisä mikäli ongelmat saadaan ratkaistua. Käyttöveden lämmittäminen aurinkoenergialla on käyttökelpoista joissakin olosuhteissa jopa Suomessa.

Puu/hake:
Pienhiukkaspäästöt. Hyvä lisä, ei teoriassa ylimääräistä hiilidioksidipäästöä. Kuitenkin lämpöarvo on niin heikkoa, että puuta pitäisi kerätä niin mittavia määriä että se edellyttäisi Suomen aarniometsien avohakkuita, jota taas ympäristöjärjestötkään eivät voisi ikinä hyväksyä! Kotimaisuusaste on korkea, mutta puun kerääminen vaatii dieselpolttoaineiden huomattavaa käyttöä joka taas on ympäristölle haitallista sekä tekee riippuvaiseksi ulkomaista. Metsän maaperä köyhtyy voimakkaasti pitkällä aikavälillä koska puut eivät mädänny sinne vaan kerätään pois. Saa veronmaksajien tukea 0,4c/kWh. Lisäksi uusiutuvat energialähteet ovat verottomia lämmön tuotannossa joten valtiolta jää saamatta verotuloja.

Paikallisesti ehkä kannattava energian/lämmön tuotantomuoto, laajassa mittakaavassa liian kallis...hinta on toinen jos energiapuuta aletaan varta vasten keräämään kuin nyt kun poltetaan "hukkapuuta". Mikäli metsäteollisuus säilyy kilpailukykyisenä, hakepuun käyttö lisääntyy miltei automaattisesti. Melko hyvä kriisiaikoja ajatellen. Hyvä vaihtoehto säätövoiman tuottamiseen paikallisesti(kin).

Maakaasu:
Hiilidioksidipäästöt...vaikka ovatkin puolet hiilen poltosta, ei Suomi voi täyttää tiukentuvia määräyksiä kasvihuonekaasujen osalta jos kaasuvoimaa lisätään. Typen oksidit happamoittavat maaperää. Normaalissa hukkavuodoissakin merkittävät kasvihuonekaasuvaikutukset (metaani on noin 20-kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi). Kallis suhteessa muihin vaihtoehtoihin, lisäksi hinnanvaihtelut ovat suuria eikä niitä voida mitenkään ennustaa. Vaarallinen kaasuvuotojen/räjähdysten sattuessa. Aiheuttaa täyden riippuvuuden tuottajamaasta. Alkuinvestoinnit erittäin kallita. Huoltovarmuus on olematon koska kaasua on miltei mahdoton varastoida suuria määriä. Norjasta ja Ruotsista ei olla maakaasua saamassa, ainoa tuontimaa olisi siis Venäjä, tosin sielläkään ei olla lainkaan varmoja voidaanko maakaasuputkea lainkaan rakentaa.

Kivihiili:
Halpa. Saastuttava. Pienhiukkaspäästöt. Hiilidioksidipäästöt.

Ydinvoima:
Halpa (ei tarvitse lainkaan veronmaksajien tukia). Luotettava (käytössä koko ajan poislukien pienet vuosihuoltoseisokit, käyttöaste Suomessa ollut yli 90%). Turvallinen (länsimaiset ydinvoimalat = 0 kuolonuhria 30 vuodessa). Saaste saadaan talteen ja voidaan säilyttää turvallisesti joko vesialtaissa tai hautaamalla kallioperään kunnes säteilytaso on laskenut tarpeeksi (1000 vuoden kuluttua sitä voisi paljain käsin jo käsitellä, säteilypitoisuus on laskenut noin 1 / 100 000 osaan alkuperäisestä). Suomi voisi tarvittaessa vaikka itse valmistaa tarvitsemansa polttoaineuraanin, jos ei muusta niin merivedestä. Siltikin ydinsähkö olisi halvempaa kuin maakaasu. Ydinvoimasta ei aiheudu hiilidioksidi, typenoksidi, pienhiukkas, tai muitakaan päästöjä ilmakehään tai vesistöihin. Suomen hiilidioksidipäästöt olisivat nykyään arviolta kolminkertaiset mikäli Suomeen ei olisi rakennettu ydinvoimaa! (takaisin alkuun)


Ja niille jotka peloittelevat ydinvoiman riskeillä, todettakoot

"In May 2000, the UNSCEAR (United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation) published its "final report" on the "Health Effects of the Chernobyl Accident". It concluded that the only major effect upon the health of the civilians was an increase in infantile thyroid cancer in the most contaminated regions. Contratory to what was expected, no significant increase in leukemia has been observed, whether in children or in adults, and even amongst the most exposed groups of recovery workers. Delayed cancers, including leukemia, usually appear withint 10 years. Therefore, 14 years after the accident, this report can be concidered final, as its name suggests." [Bruno Comby, Enviromentalists for Nuclear Energy, s.258]

Itse Tshernobylin onnettomuudessa ja sen jälkeen kuoli 31 ihmistä. Näistä suurinosa oli laitoksen työntekijöitä ja pelastushenkilöstöä, joka huonon koulutuksen vuoksi altisti itseään säteilylle tarpeettomastikin. Kymmenisen lasta on lisäksi kuollut kilpirauhassyöpään joka olisi ollut estettävissä jakamalla joditabletteja ja/tai rajoittamalla tuoreiden elintarvikkeiden myyntiä onnettomuuden jälkeen. Neuvostoviranomaisten täydellisestä piittaamattomuudesta ja vääristä toimenpiteistä johtuen onnettomuudessa kuoli näinkin paljon ihmisiä.

Sivuhuomautuksena mainittakoot, että Pahimmassa turmassa Tshernobylissä sai siis surmansa 31 ihmistä, toiseksi pahimmassa (Harrisburg 1979) ei kuolonuhreja ollut yhtään. Suurimmassa kaasuonnettomuudessa Intiassa 1984 kuoli 3350 ihmistä ja toiseksi suurimmassa vuonna 1989 Neuvostoliitossa 650. Hiilipölyn räjähdyksessä Kiinassa 26.4.1942 kuoli 1549 ihmistä. Pahin öljyturma 1984 Brasiliassa vaati 546 kuolonuhria. Macchu Riverin vesivoimaonnettomuus vuonna 1979 vaati hukkuneita lähes 5000. Näistä todennäköisesti inhimillisen vaikutuksen osuus oli suurin Tshernobylissä, joka olisi pitänyt pystyä välttämään.

226 000 Tshernobylin puhdistustyöntekijöiden joukossa on vuosien aikana esiintynyt vähemmän (!) syöpää kuin muussa samanikäisessä väestössä. - 100mSv saaneita oli 149, joiden syöpäriski on kohonnut 0,5 prosentilla. Tupakoitsijoilla se kohoaa yli 30%:lla. Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä kolmen voimakkaan laskeuman alueella asuvat 5,2 miljoonaa ihmistä saavat laskeumasta keskimäärin 13 mSv:n elinikäisen annoksen, josta pääosa on jo saatu. Se aiheuttaisi teoriassa 3400 syöpäkuolemaa 50 vuodessa eli 0,1 % lisän kuolleisuuteen. Muihin syöpiin heistä kuolee miljoona.

Suomessa luonnosta saatava säteilyannos on radonin vuoksi suhteellisen suuri, keskimäärin 220 mSv. Se on suurempi kuin Tshernobylin voimakkaan laskeuman alueilla luonnosta ja laskeumasta yhteensä saatu annos. Suomalaiset saivat pahimmillaan, vain hyvin lyhyen aikaa, Tshernobylin onnettomuudesta johtuen 0,005mSv/h. Tämä vastaa samaa annosnopeutta kuin mitä ihminen saa lentäessään lentokoneessa 12km korkeudella. Jos siis pelkäät Tshernobylin kaltaista säteilyaltistusta, älä ikinä lennä lentokoneella!

Edelleenkin on syytä mainita, että Tshernobylin kaltainen onnettomuus ei ole edes mahdollinen suomalaisissa ydinvoimaloissa täysin erilaisen rakenteen ja toimintafilosofian vuoksi. Tshernobylissä tapahtui pahin mahdollinen mitä pahimmassa mahdollisessa ydinreaktorissa voi tapahtua ja viranomaiset tekivät järjestäen kaikki mahdolliset virheet onnettomuuden hoidossa. Siitäkin huolimatta terveysvaikutukset olivat mitättömät suhteessa esim. autoilun tai muun fossiilisten polttoaineiden aiheuttamiin riskeihin. Riskeihin, jotka yleisesti hyväksytään osaksi jokapäiväistä länsimaisen ihmisen elämää.

On lisäksi syytä muistaa vakuutukset joita ydinvoimaloilla on. Suomalaisia ydinvoimaloita on kritisoitu siitä että niitä ei ole vakuutettu yhtä voimakkaasti kuin amerikkalaisia ydinvoimaloita on. Tähän on kuitenkin selvät syyt. Suomi on harvaan asuttua aluetta joten mahdollisen onnettomuuden vaikutukset eivät koskisi kuin erittäin pientä ihmisjoukkoa. Toiseksi, suomalainen oikeus- ja vahingonkorvauskäytöntö on täysin erilainen kuin mitä USA:ssa on. Suomessa ei ole mahdollista esimerkiksi saada miljoonien eurojen vahingonkorvausta kahvin tarjoajalta, jos on typeryyksissään kaatanut tulikuuman kahvin syliinsä...näinhän USA:ssa on McDonaldsille käynyt. USA:ssa vakuutusten pitää olla paranoidisen suuret, koska pienikin toimintahäiriö tai ongelma ydinvoimalassa voi heti poikia kymmeniä tai satoja oikeusjuttuja jossa luulosairaat ja/tai rahanahneet kansalaiset ja lakimiehet vaativat huimia korvauksia vaikkapa mielenrauhansa järkkymisestä tapahtuneen johdosta. Suomessa tälläinen pelleilly ei ole mahdollista. Suomessa on laskettu tarkkaan mahdolliset tuhot pahimmassa mahdollisessakin tilanteessa ja arvioitu sen pohjalta riittävä vakuutusturva. On syytä huomioida että fossiilisia polttoaineita käyttävillä laitoksilla vakuutusturma on täysin olematon suhteessa niiden aiheuttamiin tuhoihin jo normaalitilanteissakin (päästöt ilmakehään), puhumattakaan mahdollisten onnettomuuksien varalta (esim. suuret öljyvuodot). (takaisin alkuun)


Lisäksi muistuttaisin niille, jotka ovat huolissaan työllisyydestä ja taloudesta

Kun resursseja ei hukata, talous voi parhaiten. Kun talous voi hyvin, ihmisille riittää työtä, ihan oikeata, kannattavaa työtä. Suojatyöpaikat, joita luodaan ilman taloudellisia realiteetteja (tukityöllistäminen, valtion tuet, jne.) eivät ole todellisia työpaikkoja eivätkä ne tuota muuta kuin tappiota. Jos uusiutuvien energialähteiden rakentamista perustellaan sillä että ne luovat työpaikkoja, voidaan todeta että kyllähän ne luovat....kun sähkön hinta kallistuu tolkuttomasti ja veronmaksajat maksavat tukina nuo työpaikat! Jos suojatyöpaikkoja ehdointahdoin halutaan, miksi niitä pitää tehdä juuri energiantuotantoon? Miksei terveydenhoitoon tai katujen kunnossapitoon/siistimiseen?

Ydinvoimalan rakentaminen työllistää suoranaisesti jonkin verran ihmisiä, mutta epäsuorasta paljon enemmän...ja nimenomaan OIKEITA työpaikkoja jotka ovat syntyneet talouden realiteettien puitteissa eivätkä veronmaksajien tukitoimin. Ydinvoimalan rakentaminen ei maksa penniäkään veronmaksajien varoja eikä sen käyttö tai polttoaineen loppusijoituskaan! Jos taas teollisuudelta viedään halpa energia pois, eli sähkön hinta nousee, muuttuu teollisuustoiminta Suomessa entistä kannattamattomammaksi ja yritykset eivät voi laajentaa tai pahimmassa tapauksessa joutuvat siirtämään tuotantonsa Suomesta ulkomaille. Tällöin menee sekä työpaikkoja, että erityisesti verotuloja!

Ydinvoimalaitoksen rakentamiseen ei käytetä verorahoja laisinkaan: ydinvoimala ei maksa mitään veronmaksajille, vaan pankit haluavat sijoittaa siihen, siksi saamme pankissa paremman koron talletuksillemme ja maksamme pienempää korkoa lainoista. Investointi ei vähennä penniäkään KTM:n määrärahoja uusiutuvien kehittämiseen, koska ei KTM eikä mikään muukaan valtiollinen elin osallistu uuden laitoksen rahoittamiseen eikä käyttö tai purkukustannuksiin. Mikäli ydinenergiaa Suomessa tuettaisiin saman verran kuin tuulivoimaa, maksaisi se vuodessa yli puolitoista miljardia markkaa, eli koko ydinvoimaloiden käyttöiän aikana maksu yhteiskunnalle ja yrityksille olisi noin 64 miljardia markkaa!

Tälläkin hetkellä on vireillä teollisuushankkeita, jotka odottavat vihreää valoa, eli myönteistä ydinvoimapäätöstä. Ydinvoima on tärkeätä suomalaiselle teollisuudelle ja sitä kautta koko Suomen hyvinvoinnille, koska vain ydinvoima voi taata edulliseen ja vakaaseen hintaan sähköä. Tämä on kaiken teollisuustoiminnan elinehto. (takaisin alkuun)


Ja energiansäästöstä innostuneille totean

Yrityksien on aina järkevää olla tuhlaamatta energiaa koska energia maksaa. Älytön säästäminenkään ei ole järkevää, koska jossain vaiheessa tulee halvemmaksi ostaa lisää sähköä kuin investoida sähkön säästämiseen. Miksi kasvaneeseen kysyntään ei saisi vastata tarjonnalla kunhan luontoa ei suunnattomasti kuormiteta? Ei kännyköidenkään myyntiä pyritä rajoittamaan jos ne käyvät kaupaksi, päinvastoin! Niitä valmistetaan yhä lisää ja lisää jotta kysyntä tyydyttyy! Siinä sivussa tulee työpaikkoja, verotuloja ja niin edelleen.

Mielestäni voidaan verrata sähkön kulutuksen verottamista siihen, että Nokian kännyköitä alettaisiin verottaa ankarasti koska "niistä on kovaa kysyntää ja tekemällä Nokian kännykät kalliiksi säästetään raaka-aineita ja muuta kun kännykät eivät enää käy kaupaksi". Hölmöläisten hommaa. Vertaus on sikäli vielä osuva, että mikäli Suomen teollisuus ja kuluttajat eivät saa halpaa sähköä Suomesta, ne ostavat sitä muualta, lähinnä siis Venäjältä.....aivan kuten kuluttajat siirtyisivät ostamaan Motorolan matkapuhelimia jos Nokian kännyköille asetettaisiin korkea verotus niiden kysynnän kasvun hillitsemiseksi!

Energian säästöllä ei voida ratkaista energiapulaa. Sillä voidaan lievittää sen pahenemista mutta ei missään tapauksessa ratkaista sitä. Suomessa energiansäätöä kehitetään jatkuvasti mm. matalaenergiatalojen muodossa. (takaisin alkuun)


Mitä uraaniin ja uraanikaivoksiin tulee, on syytä vielä mainita

Uraanikaivokset eivät aiheuta sen suurempia ympäristötuhoja kuin mitkään muutkaan kaivokset. Uraania on louhittu yli 100 vuotta, eikä terveysriskiä ole todettu. Suurinosa uraanikaivoksista tuottaa sitä paitsi uraania vain sivutuotteenaan ja esim. kuparia päätuotteenaan. Kaivokset olisivat siis olemassa vaikka uraania ei louhittaisikaan lainkaan! Uraanimalmi ei ole erityisen radioaktiivista eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Esimerkiksi Australiassa Roxby Downissa uraanikaivostoiminnasta aiheutuva ylimääräinen säteilyannos asukkaille on noin 0,005mSv vuodessa. Luonnon taustasäteilyn vuoksi ihmiset saavat 1,5mSv vuodessa, joten yhteensäkin laskettuna alueen ihmiset saavat vuosittain alle puolet suomalaisten keskimäärin saamasta säteilyaltistuksesta! Uraania ei louhita läheltäkään alkuperäiskansojen asuinalueita, sen sijaan alkuperäiskansojen ihmiset ovat saaneet hyväpalkkaista työtä kaivoksista jonne heitä monesti jopa lennätetään töihin!

Uraania riittää jo nykyisinkin hyödynnettävistä esiintymistä vajaaksi sadaksi vuodeksi. Tämän jälkeen joudutaan ottamaan käyttöön uusia kaivoksia ja louhimaan uraania kalliimmalla hinnalla. Koska uraanipolttoaineen hinta ydinvoiman kokonaiskustannuksissa on muutaman prosentin luokkaa, ei uraanipolttoaineen hinnan nousulla ole käytännössä mitään vaikutusta ydinsähkön hintaan (vrt. Maakaasusähkön hinnasta 80% on polttoaineen hintaan sidoksissa). Uraanipolttoaineen hinta voisi kaksin- kolmin- nelinkertaistua ilman että ydinsähkön hinnassa tapahtuu mitään havaittavaa muutosta. Uraanipolttoainetta on kuitenkin erittäin helppo varastoida joten sitä voidaan ostaa silloin kun sitä saadaan halvalla ja käyttää varastoja kun hinta on noussut.

Koska uraania esiintyy maankuoressa ja sitä on merissä, sitä riittää voimakkaallakin käytöllä kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi. Todennäköisesti fuusiovoima tulee korvaamaan fissiovoiman paljon ennen kuin polttoainekelpoinen uraani ja ydinaseisiin varastoitu plutonium on maailmasta louhittu ja käytetty.

On lisäksi tärkeätä muistaa, että uraanille ei ole olemassa mitään muuta käyttöä kuin ydinvoima tai (ydin)aseet. Näin ollen uraanin rauhanomainen käyttö ei ole poissa mistään muusta kuin (ydin)aseiden valmistuksesta! Lisäksi on syytä mainita että ainoa tapa jolla ydinaseet voidaan tehdä vaarattomaksi on joko räjäyttää ne, tai käyttää niiden plutonium tai uraani ydinvoimaloissa polttoaineena. Kumpikohan lienee parempi käyttötapa? USA:ssa käytetään tälläkin hetkellä ent. Neuvostoliiton ydinaseista peräisin olevaa uraania ja plutoniumia sähkön tuotannossa ja näin ollen vähennetään ydinaseita maailmassa. (takaisin alkuun)


Käytetystä polttoaineesta on lisäksi hyvä tietää

Käytetty polttoaine ei ole luonnolle tuntematonta materiaalia. Vastaavalla tavalla säteileviä uraanin hajoamistuotteita syntyy koko ajan myös uraanipitoisessa kallioperässä. Suomen kallioperä sisältää luonnon uraania ja thoriumia määrä, joka vastaa yli 400 ydinvoimalan tuottaman ydinjätteen säteilyä. Näitä "jäteluolia" ei ole sijoitettu 500 metrin syvyyteen, ei kapseloitu kuparikapseliin ja ympäröity huolellisesti bentoniittisavella. Niitä ei ole myöskään sijoitettu kauas pohjavesistä. Suurinosa suomalaisten saamasta säteilyaltistuksesta johtuukin nimenomaan lähellä maanpintaa olevista uraaniesiintymistä ja niiden synnyttämästä radon-kaasusta.

Ydinjäte ei suinkaan ole vaarallista 200 000 vuotta, kuten ydinvoiman vastustajat usein väittävät. Kestää noin 200 000 vuotta, kunnes ydinjätteen radioaktiivisuus on laskenut louhittavan uraanimalmin tasolle, mutta jo 199 000 vuotta sitä ennen aktiivisuus on hyvin lähellä tätä tasoa! Tosin, 200 000 vuotta on maapallon geologisessa eliniässä todella lyhyt aika. Siinä ajassa Olkiluodon yli on kulkenut 5-8 jääkautta. Yksikään niistä ei ole vaikuttanut kallioperään 500m syvyydessä. Esim. Gambiassa Oklon uraaniesiintymässä spontaanisti tapahtuneen fissioreaktion jätteet ovat edelleenkin kallion sisässä, vaikka tämä "luonnon ydinreaktori" lopettikin toimintansa jo vuosimiljoonia sitten! Tätäkään jätettä ei oltu pakattu kuparikapseleihin ja bentoniittisaveen.

On kuitenkin todennäköistä, että käytettyä polttoainetta tullaan tulevaisuudessa uudelleen käyttämään, koska käytetyn polttoaineen uudelleen käyttäminen tulee jossakin vaiheessa edullisemmaksi kuin uuden polttoaineen valmistaminen. Ydinvoiman korvaajaa taas ei ole vielä näköpiirissä. Fuusiovoima on ainoa realistinen vaihtoehto mutta ei ole varmaa tuleeko siitä koskaan toimivaa. Uraania tai plutoniumia käyttävä ydinvoima voi hyvinkin olla käytössä vielä 200 vuoden kuluttua.

Ydinsähkön hinnasta kerätään rahastoon rahaa jota tullaan käyttämään ydinvoimaloiden sulkemiseen. Rahastossa on jo nyt rahaa vajaa 5 miljardia markkaa, minkä on laskettu kattavan sulkemisesta aiheutuvat kustannukset ja rahaa kerätään koko ajan lisää.

Ydinvoimaloiden kohdalla on sovellettu puolen kilometrin rajaa jonka sisälle ei saa rakentaa asumuksia, mutta loppusijoituslaitosten kohdalla tämä on tarpeetonta, koska loppusijoituskohteessa ei ole reaktoria. Käytännössä puolen kilometrin raja toteutuu, koska ydinjäte on sijoitettu puoli kilometriä maanpinnan alapuolelle. Kun loppusijoituslaitokset tulevaisuudessa käytön jälkeen puretaan, mikään ei estä uudisrakentamista tälle paikalle. (takaisin alkuun)


Todelliset vaarat ovat muualla

Energiantuotannon suurin terveyshaitta ovat polttovoimaloiden ja polttomoottorien aikaansaamat ilmansaasteet, pienhiukkaset, jotka hengitettäessä pääsevät suoraan keuhkoihin ja verenkiertoon. Maailman terveysjärjestön Euroopan toimiston ilman saasteraportissa arvioidaan joka vuosi 200 000 - 400 000:n eurooppalaisen kuolevan ennenaikaisesti niiden aiheuttamiin hengitys- ja verenkiertoelinsairauksiin sekä syöpään.

Useissa kansainvälisissä luotettavissa väestötutkimuksissa pienhiukkasten on todettu lisäävän kuolleisuutta keuhkosairauksiin, myös keuhkosyöpään ja sydänsairauksiin. Pienhiukkaset pahentavat astmaa ja muita pitkäaikaisia keuhko- ja sydänsairauksia. Pienhiukkaset lisäävät erikoisesti vanhusten vaaraa sairastua vaikeaan keuhkokuumeeseen. Kaikkien edellä mainittujen sairauksien pahenemisten vuoksi käynnit poliklinikoilla ja hoidot vuodeosastoilla lisääntyvät, mikä lisää terveydenhuollon taloudellisia kustannuksia. Pienhiukkasten on todettu heikentävan keuhkojen toimintaa lapsilla. Hengitysilman muut saasteet, kuten typen oksidit, otsoni ja energiantuotannosta johtuvat rikkipäästöt, kaikki yhdessä ja erikseen vielä lisäävät pienhiukkasten haitallisia vaikutuksia terveyteen. Suomessa tilannetta pahentaa lisäksi ilmastolliset erityisolosuhteet, kuten talvipakkaset.

Sähkö/polttokenno auton käytön lisääntyminen vähentäisi merkittävästi pienhiukkaspäästöjä. Sähköautojen edullisia prototyyppejä on jo useita, mutta kallis sähkö rajoittaa usein sähköauton käyttöä. Vety olisi ihanteellinen polttoaine esimerkiksi autoihin, mutta sen erottaminen vedestä vaatii paljon sähköä. Ideaalitilanteessa vetytalouteen siirryttäisiin niin pian kuin suinkin mahdollista. Ydinenergia antaa hyvän mahdollisuuden edistää vetytalouteen siirtymistä koska se tarjoaa edullista sähköä erittäin ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Tähän eivät muut energiantuotantomenetelmät pysty eikä ole näköpiirissä että ne siihen kykenisivät lähitulevaisuudessakaan. (takaisin alkuun)


Menetetyt päivät

Naimattomuus - Miehet 3500
Tupakanpoltto - Miehet 2250
Sydäntauti 2100
Naimattomuus - Naiset 1600
Ylipainoa 30% 1300
Työskentely hiilikaivoksessa 1100
Syöpä 980
Ylipainoa 20% 900
Tupakanpoltto-Naiset 800
Tapaturmat - riskiammatit 300
Ajoneuvo-onnettomuudet 207
Influenssa - keuhkokuume 141
Alkoholi 130
Itsemurhat 95
Lääkkeiden väärinkäyttö 90
Työtapaturmat keskimäärin 74
Hukkuminen 41
Ammatillinen säteilyn käyttö 40
Tapaturmat - turvalliset työt 30
Tuli ja tulipalot 27
Myrkyt 17
Luonnollinen säteily 8
Lääketieteellinen säteily 6
Polkupyöräonnettomuudet 5
E-pillerit 5
Kaikki katastrofit yhteensä 3,5
Reaktorionnettomuudet-UCS 2
Reaktorionnettomuudet-WASH-1400 0,02 (takaisin alkuun)


Suhteellinen riski kuolemalle (1:1000000) jokapäiväisissä asioissa

* Polta 1,4 savuketta
* Syö 40 ruokalusikallista pähkinävoita
* Vietä kaksi päivää New York Cityssä (ilmansaasteet)
* Aja 65 kilometriä autolla (onnettomuus)
* Lennä 4025km lentokoneella
* Melo kanootilla 6min
* Saa 0,1mSv säteilyannos (takaisin alkuun)


Lasketaanpa hieman riskeistä

Tuo 0,1mSv säteilyannoksen riski on siis oletus, ei tietoa. Jos se pitäisi paikkaansa, tarkoittaisi se, että monissa paikon maailmaa (esim. Brasilian Guaraparissa) pitäisi olla merkittäviä terveysongelmia. Kun vuosittainen säteilyannos on siellä jopa 400mSv ja ihminen elää päälle 70 vuotiaaksi, se tarkoittaa noin 30Sv eli 30 000mSv annosta elinikänä. Eli siis, samaa riskiä kuin että polttaisi elämänsä aikana 300000*1,4= 420 000 tupakkaa. Jos siis elää 70 vuotiaaksi ja olisi kessutellut syntymästään asti, pitäisi tupakkaa polttaa aika tavalla. 420000/70/365 = 16 tupakkaa päivässä. Eli joka tunti (valveilla ollessaan) yksi tupakka koko elämänsä ajan jotta riski olisi sama.

Kuten arvata saattaa, tuollaisella kessuttelulla on voitu havaita selviä, vakavia terveysriskejä. Sen sijaan Guaraparissa asumisella ei ole voitu havaita mitään haitallisia terveysvaikutuksia kuten muuallakaan päin maailmaa jossa on korkeat säteilytasot. Esimerkiksi Suomessa suhteessa vaikkapa Hollantiin.

Jos kuitenkin oletetaan, että tuon säteilyn terveysvaikutukset noissa annoksissa pitäisivät paikkaansa, tarkoittaa se sitä, että... Tshernobylissä pahiten saastuneilla alueilla ihmiset saivat keskimäärin 13mSv elinikäisen annoksen onnettomuudesta johtuen. Saman kuolemanriskin he siis saisivat polttamalla noin 200 savuketta, eli siis noin 10 askia. Tuo tarkoittaa noin viikon mittaista kessuttelua siis... Tai vaihtoehtoisesti noin 9 kuukauden asumista New York Cityssä.

Mielenkiintoista on muuten tietää, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvan säteilyn määrä on Suomessa 2-kertainen ydinvoiman aiheuttamaan nähden, vaikka Tshernobylin vaikutus huomioidaan. Lopputuloksen kannalta ei ole juurikaan merkitystä, mistä lähteestä säteilyä saadaan. (takaisin alkuun)


Miksi ydinvoimaa pelätään

Ihmiset mieltävät ydinvoiman suorastaan käsittämättömän vaaralliseksi. Tosiasiat eivät kuitenkaan mitenkään tue tätä luuloa. Kenties taustalla on tietämättömyys ydinvoimasta sekä säteilystä ylipäätänsä?

Kuinkahan moni ihminen osaisi selittää miten ydinvoimala toimii? Paljonko keskimäärin suomalainen saa säteilyä vuodessa ja paljonko esim. Tshernobylin lähialueilla sitä saatiin? Montako ihmistä on kuollut ydinvoiman vuoksi vaikkapa viimeisten 30 vuoden aikana? Montako on kuollut fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi? Tai mistä Tshernobylin onnettomuus itse asiassa johtui? Onko sellainen mahdollinen suomalaisissa ydinvoimaloissa? Voiko ydinvoimala räjähtää kuten ydinpommi? Mitä ydinjätteille tehdään ja miksi?

Jos minä lasken 10mx50mx2m uima-altaaseen vettä jossa on "vain" 2 grammaa uraania liuenneena (ja jokunen atomi plutoniumiakin), niin uskaltaisitko uida siinä? Entä söisitkö semmoisessa vedessä kasvatettua tonnikalaa, jos tarjoaisin? Säteilyhysterian uhreille tiedoksi että merivesi on iät ja ajat luonnostaan sisältänyt tuon verran uraania ja ilmeisesti plutoniumiakin.

Osta nyt terveellistä Pan-suolaa, vain n.4500 Becquerellia säteilyä/kilo. Aktiivisuutta kaupasta, jonka murto-osakin (300 Bq/kg) sai ruots. hysteerikot hautaamaan poronsa 1986.

Tule ydinvoimalaan töihin jos odotat lasta. Raskaana oleva nainen ei saa saada yli 1mSv ylitystä vuosiannokseensa ydinvoimalassa työskennellässään. Jos raskaana oleva nainen työskentelee jossakin muussa työtehtävässä esimerkiksi Lahden seudulla, tai muualla missä radonia on huomattavasti, hän saa käytännössä väistämättä tuon yli 1mSv ylityksen keskimäärin saatavaan vuosiannokseensa.

Oletettavasti erittäin harva osaisi vastata järkevästi noihin kysymyksiin. Jokainen voi kokeilla asiaa kysymällä lähipiiriltään. Kun ihmisillä ei ole tietoa, pelot ja uskomukset kukoistavat. Asiatietoa ydinvoimasta tarvitaan ilmeisesti paljon lisää jotta ihmiset voivat puolueettomasti ja asiaa harkittuaan muodostaa siitä mielipiteensä. Vain typerys muodostaa mielipiteen asiasta josta ei tiedä juuri mitään. Valitettavasti näitäkin ihmisiä löytyy paljon.
(takaisin alkuun)


Ydinvoima merkitsee:

- 30% säästöä maapallon hiilen kulutuksessa (tai 17 % öljyn kulutuksessa).
- 3 miljardia tonnia säästöjä vuosittaisessa CO2 -päästöissä
- 1 kWh tuottaminen hiiltä, kaasua tai öljyä polttamalla tuottaa noin kuution CO2, joka vahvistaa kasvihuoneilmiötä.
- 1 kWh tuottaminen ydinvoimalla ei aiheuta lainkaan CO2 - päästöjä.
- 0,1 % lisäystä taustasäteilyyn.
- Ydinenergian avulla suuri osa modernista teollisuusmaista voi yltää kotimaisen energiantuotannossa korkealle tasolle. Tämä strateginen tekijä vaikutti voimakkaasti ydinvoiman kehittymiseen Ranskassa ja muualla Euroopassa ensimmäisen öljykriisin seurauksena 1973.
- Useiden maiden riippuvuus tuontienergiasta on alentunut 1970-luvun tasosta ydinvoiman kehityksen ansiosta, mikä on edesauttanut energiasta johtuvien selkkausten estämisessä.
- Oikea tietämys ydinenergian todellisista ympäristövaikutuksista voi auttaa saavuttamaan tulevaisuudessa vielä paljon enemmän.
- Ydinvoimalat päästävät vain mitättömiä määriä kemikaaleja ja erittäin vähäisiä määriä säteilyä ympäristöön.
- Fossiililaitokset päästävät ympäristöön miljoonia tonneja myrkyllisiä kemikaaleja ja miljardeja kuutiometrejä myrkyllisiä kaasuja.
- On ilmeistä, että ydinenergia on tuotettua energiayksikköä kohden ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin hiili, kaasu tai öljy.
- Ydinvoiman ansiosta energiantuotannon päästöt ilmakehään (hiilidioksidi ja rikin ja typen oksidit) supistuivat Ranskassa vuosien 1973 ja 1993 välisenä aikana kymmenesosaan alkuperäisestä tasosta.
- Ydinvoiman tuotanto on keskitettyä energiantuotantoa kansallisia tai jopa kansainvälisiä markkinoita varten.
- Aurinko-, tuuli ja bioenergialla voidaan paikallisesti tuottaa vaihteleva määrä energiaa kulutettavaksi lähiympäristössä.
- Ydinvoima ja vaihtoehtoiset energiamuodot eivät siis ole toistensa kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä energiamuotoja.
- Ydinvoima on paras energiamuoto sekä ympäristön, että talouden kannalta katsottuna tuotettaessa perusvoimaa kansalliseen käyttöön.
- Se ei mitenkään sulje pois uusien tuotantomuotojen kehittämisestä hyödyntämällä kulloisiakin paikallisia mahdollisuuksia esim aurinko-, tuuli- tai vesivoiman muodossa tai rakentamalla biomassaa käyttäviä laitoksia.
- Ranskan alhaiset CO2 -päästöt (56 atomivoimalaa, yksikköteho 900-1450 MW) verrattunaTanskan päästöihin (noin 1000 tuulivoimalaa) osoittavat selkeästi ydinvoiman tehokkuuden ympäristönsuojelussa. (takaisin alkuun)


Loppusanat

Ydinvoima on ylivertainen tapa tuottaa energiaa yhteiskunnalle jos katsotaan hintaa, varmuutta, sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto joka voi tarjota vakaaseen hintaan halpaa sähköä varmuudella. Vesivoima on halpaa mutta se ei ole varmaa koska on altis säälle. Kivihiilli on halpaa ja sen hinta melko vakaa mutta se on aivan liian saastuttavaa. Ympäristö- ja terveysvaikutuksilta ydinvoima on mitä loistavin: Kaikki päästöt saadaan talteen ja ne voidaan säilöä siten että eivät koskaan aiheuta haittaa kenellekään. Jos katsotaan karuja faktoja niin ne tukevat noita väitteitä.

Miksi ydinvoimasta puhuttaessa tunteet nousevat helposti pintaan? Miksi ydinvoimaa vastustetaan tunnesyillä eikä järkiperäisesti selitettävillä asioilla? Ettei vain olisi niin että kun ei ole tietoa eikä tietämystä niin silloin tunteet pääsevät valloilleen? Tai kun ei ole mitään järkiperäistä syytä vastustaa asiaa niin koetetaan keksiä tunneperäisiä syitä? On helppo tunteen pohjalta arvioida mitä tahansa asiaa josta ei tiedä eikä välttämättä haluakaan tietää mitään. Tunteisiin on myös erittäin helppo vedota, mainostajat tietävätkin tämän. Kuva epämuodostuneesta lapsesta ja alle teksti "Ei ydinvoimaa!" saa monen pään kääntymään, vaikka tosiasiassa epämuodostuneita lapsia syntyy huolimatta siitä onko ydinvoimaa vaiko ei ja että esim. Tshernobylin onnettomuuden seurauksena ei ole voitu osoittaa epämuodostuneisuuden lisääntyneen pätkääkään! Asioista ei kuitenkaan kannata päättää tunnepohjalta. Nimenomaan TIETO on valttia asioista päätettäessä. Mitäpä järkeä olisi ostaa vaikkapa omakotitalo joka "vaikuttaa ja tuntuu mukavalta" mutta on todellisuudessa täynnä hometta ja toivottamasti ylihintainen?

Rohkenen väittää että ydinvoiman pahimmilla vastustajilla on kaikkein vähiten tietoa ydinvoimasta, säteilystä sekä fossiilisten polttoaineiden riskeistä ja ennen kaikkea taloudesta. Ainakaan ne ihmiset joiden kanssa olen ydinvoimasta puhunut ja jotka ovat sitä kaikkein ankarammin vastustaneet, ovat olleet lähes täysin tietämättömiä em. asioista. Heistä ydinvoimassa vain on jotakin infernaalisen pahaa, luonnontonta ja vaarallista, mutta sen sijaan vaikkapa tuulivoimassa ei ole mitään vikaa. Ydinvoiman fanaattisimmat vastustajat eivät suostu kannastaan perääntymään senttiäkään vaikka kaikki heidän väitteensä kumoaa tosiasioilla. Heille ydinvoiman vastustaminen on periaatekysymys.

En ymmärrä miksi vihreät eivät kannata ydinvoimaa? En kerta kaikkiaan keksi yhtään järkevätä syytä olla kannattamatta ydinvoimaa jos ympäristöä halutaan suojella! Ettei olisi vaan niin, että vihreät pyrkivät keräämään ydinvoiman kannattajia riveihinsä ratsastamalla tällä keppihevosella? Ainakin se toimii melko hyvin. Jos tosissaan halutaan suojella luontoa ja ihmisiä, olisi ensimmäiseksi kiellettävä tupakan poltto sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jo pelkästään investoimalla terveysvalistukseen sekä sähköä/vetyä käyttäviin julkisiin kulkuneuvoihin saataisiin ihmisten ja luonnon hyvinvointia lisättyä paljon enemmän kuin mitä se lisääntyy kuluttamalla sama summa ydinvoiman vastustamiseen tai vaikkapa tuulivoiman kehittämiseen! Koska resurssit ovat rajalliset, olisi tietysti loogista sijoittaa rahat mahdollisimma tehokkaasti. Tätä eivät kuitenkaan vihreät ole tekemässä.

Minä itse kannata ydinvoiman lisärakentamista. Minulla ei ole tämän mielipiteeni taustalla mitään puoluepoliittisia, maailmaa parantavia tai pelastavia, eettisiä tai moraalisia, luokkataistelua ajavia tai ihmisten pahuutta/hyvyyttä ylistäviä syitä. Vain tieto karuista tosiasioista, joiden mukaan energiaa tarvitaan ja jotenkin se pitää tuottaa joten tuotetaan se parhaalla mahdollisella tavalla. Kivikauteen siirtyminen ei kiinnosta ainakaan minua, minä haluan elää länsimaisessa, hyvinvoivassa kulutusyhteiskunnassa, jossa on korkea elintaso, alhainen lapsikuolleisuus, korkea elinikä sekä terve ja turvallinen elämä. Ydinvoima on kaikista energiantuotannon nykyvaihtoehdoista paras Suomelle. Vesivoima tulisi ehkä ykkösenä, mutta sen lisärakentaminen ei enää onnistu koska sopivia paikkoja ei ole. Jos jonakin päivänä tuulivoiman hyötysuhdetta ja hintaa saadaan parannettua siten että siitä tulee taloudellisesti kannattava sekä maisemaa huomattavasti vähemmän pilaava energiantuotantomuoto, olen välittömästi valmis lakkauttamaan kaikki ydinvoimalat sitä mukaan kun niiden korvaaminen tuulivoimalla tulee halvaksi. Sitä ennen...pistetään se kuudes ydinreaktori pystyyn ja vauhdilla ja seitsemäs heti sen perään. Sitten katsotaan kannattaisiko rakentaa vielä lisää ja mitä merkkiä ja tehoa ja mihin tarkoitukseen. (takaisin alkuun)


Lähteet (mm.)
Comby, Bruno: Enviromentalists for Nuclear Energy
Wahlström, Björn: Ydin ja omenankuori
http://www.tvo.fi
http://www.stuk.fi
http://www.posiva.fi
http://www.fortum.fi
http://www.vn.fi/ktm/energiakatsaus/
http://www.kokoomus.fi/ekr/edustajat/martti_tiuri/uutiset/1006.html
http://www.ydinenergianuoret.fi/
http://www.posiva.fi/images/sateilyl.jpg
http://www.ktl.fi/ymparisto/T22EV.htm
http://www.ccff.fi/comby/
http://www.sll.fi/energia/ydinarg.html
http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/kevat01/paakirjo.htm
http://www.vtt.fi/vtt/uutta/img/ev/pdf/energyvisions_mattila.pdf
http://domino.poutapilvi.com/ek/ek.nsf/0/2069F048CEF183DAC2256AF5003B906C?OpenDocument
(takaisin alkuun)